Evameva khoti ettha ida½ opammasa½sandana½– n±gavana½ viya hi ±dito paµµh±ya y±va n²varaºappah±n± dhammadesan± veditabb±. Kusalo n±gavaniko viya yog±vacaro; mah±n±go viya samm±sambuddho; mahanta½ hatthipada½ viya jh±n±bhiññ±. N±gavanikassa tattha tattha hatthipada½ disv±pi v±manik±na½ pada½ bhavissati, k±¼±rik±na½ kaºeruk±na½ pada½ bhavissat²ti aniµµhaªgatabh±vo viya yogino, im± jh±n±bhiññ± n±ma b±hirakaparibb±jak±nampi sant²ti aniµµhaªgatabh±vo. N±gavanikassa, tattha tattha may± diµµha½ pada½ imasseva mah±hatthino, na aññass±ti mah±hatthi½ disv± niµµhaªgamana½ viya ariyas±vakassa arahatta½ patv±va niµµhaªgamana½. Idañca pana opammasa½sandana½ matthake µhatv±pi k±tu½ vaµµati. Imasmimpi µh±ne vaµµatiyeva. Anukkam±gata½ pana p±¼ipada½ gahetv± idheva kata½. Tattha idh±ti des±padese nip±to. Sv±ya½ katthaci loka½ up±d±ya vuccati. Yath±ha– “idha tath±gato loke uppajjat²”ti (d². ni. 1.279). Katthaci s±sana½. Yath±ha– “idheva, bhikkhave, samaºo, idha dutiyo samaºo”ti (a. ni. 4.241). Katthaci ok±sa½. Yath±ha–
“Idheva tiµµham±nassa, devabh³tassa me sato;
punar±yu ca me laddho, eva½ j±n±hi m±ris±”ti. (D². ni. 2.369; d². ni. aµµha. 1.190).
Katthaci padap³raºamattameva. Yath±ha– “idh±ha½, bhikkhave, bhutt±v² assa½ pav±rito”ti (ma. ni. 1.30). Idha pana loka½ up±d±ya vuttoti veditabbo. Ida½ vutta½ hoti “br±hmaºa imasmi½ loke tath±gato uppajjati araha½…pe… buddho bhagav±”ti. Tattha tath±gatasaddo m³lapariy±ye, arahanti-±dayo visuddhimagge vitth±rit±. Loke uppajjat²ti ettha pana lokoti ok±saloko sattaloko saªkh±ralokoti tividho. Idha pana sattaloko adhippeto. Sattaloke uppajjam±nopi ca tath±gato na devaloke, na brahmaloke, manussalokeyeva uppajjati. Manussalokepi na aññasmi½ cakkav±¼e, imasmi½yeva cakkav±¼e. Tatr±pi na sabbaµµh±nesu, “puratthim±ya dis±ya gajaªgala½ n±ma nigamo. Tass±parena mah±s±lo, tato par± paccantim± janapad±, orato majjhe. Puratthimadakkhiº±ya dis±ya sallavat² n±ma nad², tato par± paccantim± janapad±, orato majjhe. Dakkhiº±ya dis±ya setakaººika½ n±ma nigamo, tato par± paccantim± janapad±, orato majjhe. Pacchim±ya dis±ya th³ºa½ n±ma br±hmaºag±mo tato par± paccantim± janapad±, orato majjhe. Uttar±ya dis±ya usiraddhajo n±ma pabbato, tato par± paccantim± janapad±, orato majjhe”ti (mah±va. 259) eva½ paricchinne ±y±mato tiyojanasate vitth±rato a¹¹hateyyayojanasate parikkhepato navayojanasate majjhimapadese uppajjati. Na kevalañca tath±gatova, paccekabuddh± aggas±vak± as²ti mah±ther± buddham±t± buddhapit± cakkavatt² r±j± aññe ca s±rappatt± br±hmaºagahapatik± ettheva uppajjanti. Tattha tath±gato suj±t±ya dinnamadhup±yasabhojanato paµµh±ya y±va arahattamaggo, t±va uppajjati n±ma. Arahattaphale uppanno n±ma. Mah±bhinikkhamanato v± y±va arahattamaggo. Tusitabhavanato v± y±va arahattamaggo. D²paªkarap±dam³lato v± y±va arahattamaggo, t±va uppajjati n±ma. Arahattaphale uppanno n±ma. Idha sabbapaµhama½ uppannabh±va½ sandh±ya uppajjat²ti vutta½ tath±gato loke uppanno hot²ti ayañhettha attho. So ima½ lokanti so bhagav± ima½ loka½, id±ni vattabba½ nidasseti. Sadevakanti saha devehi sadevaka½. Eva½ saha m±rena sam±raka½. Saha brahmun± sabrahmaka½. Saha samaºabr±hmaºehi sassamaºabr±hmaºi½. Paj±tatt± paj±, ta½ paja½. Saha devamanussehi sadevamanussa½. Tattha sadevakavacanena pañcak±m±vacaradevaggahaºa½ veditabba½. Sam±rakavacanena chaµµhak±m±vacaradevaggahaºa½. Sabrahmakavacanena brahmak±yik±dibrahmaggahaºa½. Sassamaºabr±hmaºivacanena s±sanassa paccatthipacc±mittasamaºabr±hmaºaggahaºa½ samitap±pab±hitap±pasamaºabr±hmaºaggahaºañca. Paj±vacanena sattalokaggahaºa½. Sadevamanussavacanena sammutideva-avasesamanussaggahaºa½. Evamettha t²hi padehi ok±salokena saddhi½ sattaloko, dv²hi paj±vasena sattalokova gahitoti veditabbo. Aparo nayo– sadevakaggahaºena ar³p±vacaradevaloko gahito. Sam±rakaggahaºena chak±m±vacaradevaloko. Sabrahmakaggahaºena r³p² brahmaloko. Sassamaºabr±hmaº±diggahaºena catuparisavasena sammutidevehi v± saha manussaloko avasesasabbasattaloko v±. Apicettha sadevakavacanena ukkaµµhaparicchedato sabbassa lokassa sacchikatabh±vam±ha. Tato yesa½ ahosi– “m±ro mah±nubh±vo chak±m±vacarissaro vasavatt². Ki½ sopi etena sacchikato”ti? Tesa½ vimati½ vidhamanto sam±rakanti ±ha. Yesa½ pana ahosi– “brahm± mah±nubh±vo ekaªguliy± ekasmi½ cakkav±¼asahasse ±loka½ pharati, dv²hi…pe… dasahi aªgul²hi dasasu cakkav±¼asahassesu ±loka½ pharati, anuttarañca jh±nasam±pattisukha½ paµisa½vedeti. Ki½ sopi sacchikato”ti? Tesa½ vimati½ vidhamanto sabrahmakanti ±ha. Tato ye cintesu½– “puth³ samaºabr±hmaº± s±sanassa paccatthik±, ki½ tepi sacchikat±”ti? Tesa½ vimati½ vidhamanto sassamaºabr±hmaºi½ pajanti ±ha. Eva½ ukkaµµhukkaµµh±na½ sacchikatabh±va½ pak±setv± atha sammutideve avasesamanusse ca up±d±ya ukkaµµhaparicchedavasena sesasattalokassa sacchikatabh±va½ pak±sento sadevamanussanti ±ha. Ayamettha bh±v±nukkamo. Por±º± pan±hu– sadevakanti devat±hi saddhi½ avasesaloka½. Sam±rakanti m±rena saddhi½ avasesaloka½. Sabrahmakanti brahmehi saddhi½ avasesaloka½. Eva½ sabbepi tibhav³page satte t²h±k±rehi t²su padesu pakkhipetv± puna dv²hi padehi pariy±diyanto “sassamaºabr±hmaºi½ paja½ sadevamanussan”ti ±ha. Eva½ pañcahi padehi tena ten±k±rena tedh±tukameva pariy±dinnanti. Saya½ abhiññ± sacchikatv± pavedet²ti sayanti s±ma½ aparaneyyo hutv±. Abhiññ±ti abhiññ±ya, adhikena ñ±ºena ñatv±ti attho. Sacchikatv±ti paccakkha½ katv±. Etena anum±n±dipaµikkhepo kato hoti. Pavedet²ti bodheti viññ±peti pak±seti. So dhamma½ deseti ±dikaly±ºa½…pe… pariyos±nakaly±ºanti so bhagav± sattesu k±ruññata½ paµicca hitv±pi anuttara½ vivekasukha½ dhamma½ deseti. Tañca kho appa½ v± bahu½ v± desento ±dikaly±º±dippak±rameva deseti. ¾dimhipi kaly±ºa½ bhaddaka½ anavajjameva katv± deseti. Majjhepi… pariyos±nepi kaly±ºa½ bhaddaka½ anavajjameva katv± deset²ti vutta½ hoti. Tattha atthi desan±ya ±dimajjhapariyos±na½, atthi s±sanassa. Desan±ya t±va catuppadik±yapi g±th±ya paµhamap±do ±di n±ma, tato dve majjha½ n±ma, ante eko pariyos±na½ n±ma. Ek±nusandhikassa suttassa nid±nam±di, idamavoc±ti pariyos±na½, ubhinna½ antar± majjha½. Anek±nusandhikassa suttassa paµham±nusandhi ±di, ante anusandhi pariyos±na½, majjhe eko v± dve v± bah³ v± majjhameva. S±sanassa pana s²lasam±dhivipassan± ±di n±ma. Vuttampi ceta½– “ko c±di kusal±na½ dhamm±na½, s²lañca suvisuddha½, diµµhi ca ujuk±”ti (sa½. ni. 5.369). “Atthi, bhikkhave, majjhim± paµipad± tath±gatena abhisambuddh±”ti eva½ vutto pana ariyamaggo majjha½ n±ma, phalañceva nibb±nañca pariyos±na½ n±ma. “Etadatthamida½, br±hmaºa, brahmacariyameta½ s±ra½, eta½ pariyos±nan”ti (ma. ni. 1.324) hi ettha phala½ pariyos±nanti vutta½. “Nibb±nogadhañhi ±vuso vis±kha, brahmacariya½ vussati nibb±napar±yaºa½ nibb±napariyos±nan”ti (ma. ni. 1.466) ettha nibb±na½ pariyos±nanti vutta½. Idha desan±ya ±dimajjhapariyos±na½ adhippeta½. Bhagav± hi dhamma½ desento ±dimhi s²la½ dassetv± majjhe magga½ pariyos±ne nibb±na½ dasseti. Tena vutta½– “so dhamma½ deseti ±dikaly±ºa½ majjhekaly±ºa½ pariyos±nakaly±ºan”ti. Tasm± aññopi dhammakathiko dhamma½ kathento–
“¾dimhi s²la½ dasseyya, majjhe magga½ vibh±vaye;
pariyos±namhi nibb±na½, es± kathikasaºµhit²”ti. (D². ni. aµµha. 1.190).
S±ttha½ sabyañjananti yassa hi y±gubhatta-itthipuris±divaººan± nissit± desan± hoti, na so s±ttha½ deseti. Bhagav± pana tath±r³pa½ desana½ pah±ya catusatipaµµh±n±dinissita½ desana½ deseti. Tasm± “s±ttha½ deset²”ti vuccati. Yassa pana desan± ekabyañjan±diyutt± v± sabbaniroµµhabyañjan± v± sabbavissaµµhasabbaniggah²tabyañjan± v±, tassa dami¼akir±savar±dimilakkh³na½ bh±s± viya byañjanap±rip³riy± abh±vato abyañjan± n±ma desan± hoti. Bhagav± pana–
“Sithila½ dhanitañca d²gharassa½, garuka½ lahukañca niggah²ta½;
sambandha½ vavatthita½ vimutta½, dasadh± byañjanabuddhiy± pabhedo”ti. (D². ni. aµµha. 1.190)–
Eva½ vutta½ dasavidha½ byañjana½ amakkhetv± paripuººabyañjanameva katv± dhamma½ deseti. Tasm± “sabyañjana½ dhamma½ deset²”ti vuccati.
Kevalaparipuººanti ettha kevalanti sakal±dhivacana½. Paripuººanti an³n±dhikavacana½. Ida½ vutta½ hoti– “sakalaparipuººameva deseti, ekadesan±pi aparipuºº± natth²”ti. Parisuddhanti nirupakkilesa½. Yo hi ida½ dhammadesana½ niss±ya l±bha½ v± sakk±ra½ v± labhiss±m²ti deseti, tassa aparisuddh± desan± hoti. Bhagav± pana lok±misanirapekkho hitapharaºena mett±bh±van±ya muduhadayo ullumpanasabh±vasaºµhitena cittena deseti. Tasm± “parisuddha½ dhamma½ deset²”ti vuccati. Brahmacariya½ pak±set²ti ettha brahmacariyanti sikkhattayasaªgaha½ sakalas±sana½. Tasm± brahmacariya½ pak±set²ti so dhamma½ deseti ±dikaly±ºa½…pe… parisuddha½, eva½ desento ca sikkhattayasaªgahita½ sakalas±sana½ brahmacariya½ pak±set²ti evamettha attho daµµhabbo. Brahmacariyanti seµµhaµµhena brahmabh³ta½ cariya½. Brahmabh³t±na½ v± buddh±d²na½ cariyanti vutta½ hoti. Ta½ dhammanti ta½ vuttappak±rasampada½ dhamma½. Suº±ti gahapati v±ti kasm± paµhama½ gahapati½ niddisat²ti? Nihatam±natt± ussannatt± ca. Yebhuyyena hi khattiyakulato pabbajit± j±ti½ niss±ya m±na½ karonti. Br±hmaºakul± pabbajit± mante niss±ya m±na½ karonti. H²najaccakul± pabbajit± attano vij±tit±ya patiµµh±tu½ na sakkonti. Gahapatid±rak± pana kacchehi seda½ muñcantehi piµµhiy± loºa½ puppham±n±ya bh³mi½ kasitv± nihatam±nadapp± honti. Te pabbajitv± m±na½ v± dappa½ v± akatv± yath±bala½ buddhavacana½ uggahetv± vipassan±ya kamma½ karont± sakkonti arahatte patiµµh±tu½. Itarehi ca kulehi nikkhamitv± pabbajit± n±ma na bahuk±, gahapatik±va bahuk±, iti nihatam±natt± ussannatt± ca paµhama½ gahapati½ niddisat²ti.